Menu

Kilpailusta

Solomon R. Guggenheim -säätiö tunnetaan kansainvälisesti korkeatasoisista taidenäyttelyistään ja arkkitehtonisesti merkittävistä museorakennuksistaan.

”Suosiotaan kasvattavana matkakohteena Helsinki on Suomen lippulaiva. Erinomainen koulutusjärjestelmä, yrittäjähenkisyys ja innovatiivinen ajattelu nostavat Helsingin esikuvaksi kaupungeille kautta maailman.”

Guggenheim Helsinki -museon arkkitehtuurikilpailu oli ensimmäinen Solomon R. Guggenheim
-säätiön järjestämä avoin, kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Hanke jatkoi säätiön pitkäaikaista yhteistyötä arkkitehtien ja muotoilijoiden kanssa. Säätiön mielestä korkeatasoinen omaperäinen suunnittelu voi ylittää kulttuurirajat sekä uudistaa ja virkistää kaupunkiympäristöä.

Helsingin kaupungin pyynnöstä Guggenheim-säätiö toteutti yksityiskohtaisen konsepti- ja kehitysselvityksen, jonka perusteella Helsingin kaupunki varasi ehdotetun museon arkkitehtuurikilpailulle tontin keskeiseltä paikalta meren ääreltä. Tontti sijaitsi Eteläsatamassa kansallisesti ja kulttuurisesti merkittävässä kaupunkitilassa lähellä historiallista keskustaa ja näkyvällä paikalla kaupunkiin mereltä saapuville.

Ehdotettu Guggenheim Helsinki -museo järjestäisi ja toisi esille merkittäviä 1900- ja 2000-luvun taidetta esitteleviä näyttelyjä erikoistuen pohjoismaiseen taiteeseen ja arkkitehtuuriin. Museon painotus muotoiluun ja arkkitehtuuriin tekisi siitä erityislaatuisen osan Guggenheim-säätiön maailmanlaajuista museoverkostoa, johon kuuluvat Solomon R. Guggenheim -museo New Yorkissa, Peggy Guggenheim -kokoelma Venetsiassa, Guggenheim-museo Bilbaossa ja kehitteillä oleva Guggenheim Abu Dhabi.

Globaalista näkökulmasta Helsinki on mielenkiintoinen, kehittyvä kaupunki. Se sijaitsee idän ja lännen risteyskohdassa ja on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. Helsinki on toteuttamassa kunnianhimoista mutta hienovaraista uudistus- ja kehitysohjelmaa, joka on kaupungin mittavin muodonmuutos sitten sen pääkaupungiksi nimittämisen 200 vuotta sitten.

Helsingin matkailijamäärät ovat kasvussa. Kansainvälisenä menestyjänä koulujärjestelmien vertailussa ja onnellisuusmittareissa Helsinki on Suomen näyteikkuna ja lippulaiva, joka toimii esimerkkinä muille kaupungeille maailmanlaajuisesti.

Kilpailuprosessi

Kilpailun 1. vaihe oli kaikille avoin. Siihen osallistuttiin lähettämällä kilpailutyö, jota arvioitiin viiden osatekijän perusteella: kaupunkikuva, arkkitehtuuri, käytettävyys, kestävyys ja soveltuvuus.

Tuomaristo valitsi 1. vaiheen ennätyksellisestä 1 715 jätetystä kilpailutyöstä kuusi ehdotusta kilpailun 2. vaiheeseen. Finalisteille lähetettiin lisämateriaalia, ja heidät kutsuttiin Helsinkiin kolmipäiväiseen perehdytystilaisuuteen. Heitä kehotettiin laajentamaan 1. vaiheen kilpailutyötään ja valmistamaan yleismalli.

Toiseen vaiheeseen valitut kilpailutyöt esiteltiin Taidehallissa 25.4.–16.5.2015 järjestetyssä Guggenheim Helsinki Now -näyttelyssä. Näyttelyn jälkeen tuomaristo kokoontui Helsinkiin valiten voittajaksi pariisilaisen Moreau Kusunoki Architectesin. Kilpailun voittaja palkittiin 100 000 euron palkinnolla ja viisi muuta finalistia kukin 55 000 eurolla.

Kilpailun kesti noin vuoden: se avattiin 4. kesäkuuta 2014, ja voittaja julkistettiin 23. kesäkuuta 2015.

Guggenheim Helsinki -museon arkkitehtuurikilpailu rahoitettiin kokonaisuudessaan yksityisillä lahjoituksilla. Kilpailun järjesti Guggenheim-säätiö yhteistyössä Helsingin kaupungin, Suomen valtion ja Suomen arkkitehtiliitto SAFAn ja Lontoossa toimivan arkkitehtuurikilpailuihin erikoistuneen asiantuntijatoimiston Malcolm Reading Consultantsin (MRC) kanssa.  

Competition Brief

  • korkealaatuinen, omaperäinen, vaikuttava suunnitelma
  • potentiaalia muodostua Helsingille maamerkiksi ja symboliksi
  • historiallisen merenrantaympäristön huomioiminen
  • taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti kestävä
  • liittyy vahvasti historialliseen keskustaan, satamaan ja kaupunkiympäristöön selkein ja miellyttävin tavoin kaikkina vuodenaikoina, myös talvella
  • suunnitelma, joka näkyvät pohjoismaiset ihanteet, kuten avoimuus ja esteettömyys

Ehdotetun museon arkkitehtuurin tuli olla korkeinta mahdollista laatua siten, että rakennus muodostaisi Helsingin kaupunkiympäristössä arvonsa mukaisen julkisen tilan niin kaupunkilaisille kuin vierailijoille. Rakennukselle varattiin tontti keskeiseltä paikalta meren rannalta – Helsingin symbolisen ”portin” tuntumassa – ja läheltä historiallista keskustaa. Eteläsataman alue on merkittävä kehittämiskohde.

Rakennuksen arvioitu veroton rakentamiskustannus oli 130 miljoonaa euroa. Tontin kokonaispinta-ala olo n. 18 520 m2. Museorakennuksen kokonaisala oli n. 12 100 m2, mistä n. 4 000 m2 näyttelytilaa. Kaikki museon osa-alueet suunniteltiin palvelemaan sosiaalista kanssakäymistä ja taide-elämyksiä.

Suunniteltu museo sisältäisi gallerioita, monikäyttöisen esiintymissalin, koulutustilan, suuren kahvilan/baarin, pienemmän ruokaravintolan, hallintotoimistoja, taiteilijahuoneita, kokoelmavarastoja, vähittäiskaupan ja muita tiloja. Museon ympärille tarvitaan ulkotiloja veistosten ja muiden vastaavien projektien sijoittamiseen.

Suomi on maailman johtavia kestävän biotalouden kehittäjiä. Kilpailijoita rohkaistiin harkitsemaan suomalaisen puun luovaa käyttöä sekä uusimman digiteknologian käyttöä. 

Päätös

Arkkitehtuurikilpailun päättymisen ja sidosryhmien kanssa käydyn dialogin tuloksena marraskuun 3. päivänä vuonna 2016 Helsingin kaupunki teki esityksen Guggenheim Helsinki -museon toteuttamisesta yksityisen ja julkisen rahan voimin. Marraskuun 30. päivänä kaupunginvaltuusto äänesti ehdotusta vastaan.

Kun uusia suunnitelmia Guggenheim-museon rakentamisesta Helsinkiin ei ole, Guggenheim-säätiö jatkaa kulttuurikeskustelun ja -vaihdon edistämistä ympäri maailmaa olemassa olevan museoverkostonsa, kansainvälisen yhteistyön, kuraattoriresidenssien, ohjelmistojen, jaettujen kokoelmien ja muiden aktiviteettien kautta. Lisätietoa Guggenheim Helsinki -projektin taustoista löydät täältä.